Kategoria: Luonto

Formaldehydipohjaiset lisäaineet ulko-ovissa

JoutsenmerkkiLaadunvarmistusLuontoMateriaalivalmistajatTuotteet

Olen selvitellyt ulko-ovien HDF-levyjen formaldehydipohjaisten lisäaineiden määrää, sillä olen havainnut haastavaksi löytyy sopivaa hdf-pintaista ulko-ovea, joka täyttäisi Joutsenmerkin vaatimuksen.

Euroboard tuo Suomeen HDF-levyjä, joita kaikki suomalaiset ovivalmistajat käyttävät. Euroboardista vastattiin, että levyjä valmistaa Euroopassa kaksi valmistajaa: Lesonit Sloveniassa ja Finsa Espanjassa. Lisäksi on joku saksalainen valmistaja, joka tekee levyjä samoilla spekseillä kuin espanjalaiset. Kaikilla levyt täyttävät E1-standardin. Levyissä on kuitenkin formaldehydipohjaisia lisäaineita mukana mm. säänkestävyyden parantamiseksi. Euroboardista ei osattu sanoa, että onko edes olemassa valmistajaa, jolla olisi valikoimissa oviin sopivaa hdf-levyä, jossa formaldehydipohjaisia lisäaineita olisi alle 3 %, joka on Joutsenmerkin vaatimus. Epäilivät, että ei ole. Sloveniassa ja Espanjassa valmistetuissa levyissä on 20-22 %. E1-standardi täyttyy ja kannustinta parempaan/terveellisempään laatuun ei ole. Tai on, mikäli valmistajilla olisi tavoitteena Joutsenmerkin vaatimuksiin vastaaminen.

Kaskipuun Sompio-ovi kiinnostaisi, mutta saa nähdä päästäänkö vaatimuksiin. Onkohan kaikissa hdf-pintaisissa ovissa liikaa formaldehydiä? Jäljelle jäävät kunnon puusta tehdyt ovet. Tai sitten metallista ja lasista, mutta eivät ne oikein tähän kohteeseen istu.

 

Miksi kehittää rakennusmateriaaleja – ja rakennusalaa?

LuontoMateriaalivalmistajatVihreä elämäntapa

M1-päästöluokitus on ollut hyvä ”keksintö” noin 20 vuotta sitten. Se on edistänyt materiaalien kehittämistä ja päästöjen minimoimista. Nyt merkki on jo tuhansilla tuotteilla. Toisaalta herää kysymys, että miten saisi materiaalien valmistajat viemään tuotteitaan vielä terveellisempään ja ympäristöystävällisempään suuntaan?

Se, että rakennustuotteilta vaaditaan päästöjen suhteen jokin perustaso, on hyvä lähtökohta. Sitten tulevat erilaiset vapaaehtoiset merkinnät kuten M1 tai Joutsenmerkki.

Rakennustuotteissa keikutaan usein terveellisyyden ja turvallisuuden välimaastossa: esimerkiksi paloturvallisuutta saadaan parannettua aineilla, jotka ovat sitten taas terveydelle haitallisia. Kumpaa sitten arvostaa enemmän? Tai sulkeeko toinen toisen pois?

Varmaa on, että tuotekehitys vaatii yrityksiltä resursseja. Sopivien raaka-aineyhdistelmien löytäminen, testaaminen, sertifiointi ja uuden tuotteen markkinoiminen kuluttajille ei ole ihan ilmaista. Kuka tähän pystyy? No, suuryrityksille tämä on arkipäivää. Pitäisikö siis niillä olla enemmän vastuuta terveellisen asumisen ja rakentamisen edistämisessä? Toisaalta yksittäiselle yritykselle uuden tuotteen lanseeraaminen on aikamoinen ponnistus kuten edellä todettiin. Suomessa rakennusala on konservatiivinen ja siellä suhtaudutaan helposti varauksella uusiin tuotteisiin, joista ei ole tietenkään pitkäaikaista kokemusta kertynyt. Tässä taustalla on ajatus, että uudet hömpötykset saattavat johtaa home- ja kosteusvaurioihin.

Yksi hyvä idea vaikuttaa materiaalien päästöttömyyden kehittymiseen on esimerkiksi kaupunkien hankintojen pisteyttäminen. Kun kaupunki kilpailuttaa ja tekee hankintoja, vähäpäästöisyydestä saa pisteitä. Tämä pistää tuotteiden toimittajat ja valmistajat miettimään, miten saada oma tuote kilpailijaa terveellisemmäksi.

Millaisen tuotteen itse valitsisit, mikäli hyllyssä on kaksi vaihtoehtoa samaan hintaan: A on 20 % vähäpäästöisempi kuin B, ja B puolestaan 20 % paloturvallisempi tai helpommin puhdistettava?

Teknisesti ihmiskunta pystyy varmasti toteuttamaan terveellisempiä tuotteita. Kestää jonkin aikaa, että opimme ja haluamme pois vanhasta totutusta tavasta. Siihen tarvitaan tietoa ja tietoisuuden lisäämistä. Niin kauan ollaan tyytyväisiä, kun paremmasta ei ole tietoa. Perus kuluttaja ostaa sitä mitä muutkin, ja sitä mitä on tottunut ja on tarjolla. Pitäisikö pyytää enemmän?

Rakennusalalle kaivataan uutta draivia. Kuka siitä ottaa vastuun? Voisiko päättää, että lähdetään yhdessä kehittämään alaa suurella joukolla? Yksittäisten yritysten tuotekehittäminen on hidasta ja vaatii paukkuja, mutta mitä jos ratkaisuja tähän haettaisiinkin yhteistoiminnallisesti? Muun muassa home- ja kosteustalkoot olivat hyvä hanke. Hankkeessa tunnistettiin monia pullonkauloja ja tehtiin useita suosituksia useiden toimijoiden kanssa yhdessä. Nyt voisi katsoa laajemmin kauemmas tulevaisuuteen ja nostaa rakennusalan vetovoimaisuutta, imagoa jne. yhteistoiminnalla. Vastakkainasetteluista ei ole juurikaan hyötyä. Päinvastoin. Ne hidastavat kehittymistä ja innovaatioiden syntymistä. Vastakkainasettelu on 80-lukua! Rakennusala pitäisi tuoda tähän päivään ja nyt aika on siihen oikea.

Suomessa on valtavan hyvää osaamista rakennusalalla, mutta joku tökkii. Meitä sanotaan vanhanaikaisiksi. Sitten meitä verrataan ICT-alaan, jossa tempo on aivan eri luokkaa. Aistin kuitenkin muutosta rakennusalan kulttuuriin, koska muun muassa nuorissa on nähtävissä tähän merkkejä. Ääriesimerkkinä vaikka jääkiekkoilija Patrik Laine: kaveri on nuoresta iästään huolimatta tai siitä johtuen todellinen virtuoosi, rento, ei pelkää virheitä ja painaa menemään intohimolla. Samaa toivon rakennusalan ammattilaiseltakin. Tosin pakko ei ole olla nuori.

 

Isover-eristeiden ympäristöarvoista

EnergiatehokkuusJätteiden hallintaLuontoMateriaalivalmistajatRakennusmateriaalit

ISOVER-eriste on hyvä valinta rakennukselle, mutta myös ympäristölle. Eristeen vaikutukset ympäristöön on huomioitu koko niiden elinkaaren ajalta: Hyvinkään ja Forssan tehtailta aina käytöstä poistumiseen saakka. Rakennusmateriaalin oikealla valinnalla on suuri merkitys rakennuksen hiilijalanjälkeen.

ISOVER ja ympäristö:

  • Pääraaka-aineena kotimainen kierrätyslasi
  • Biokaasu ja maakaasu käytössä tuotannossa
  • Multipackin avulla vähemmän liikennepäästöjä ja pienempi pakkausmateriaalin kulutus

ISOVERilla teollisuuden ja kotitalouksien käyttämä lasi muuttuu arvokkaaksi raaka-aineeksi. Tiesitkö, että ISOVER-eristeet valmistetaan jopa 85 % kierrätyslasista? ISOVER onkin Suomen suurin kierrätyslasin hyödyntäjä. Raaka-aineesta ei uskoisi, että lopputuloksena on helposti käsiteltävä ja pehmeän jämäkkä eriste.

Tuotannossa tehdään kovasti työtä ympäristön eteen. Forssan tehtaan tuotannossa käytetystä energiasta noin 70 % on biokaasua ja Hyvinkään tehtaalla hyödynnetään maakaasua. Forssan tehtaan tuotannosta ei synny lainkaan kaatopaikkajätettä. Tehtailta ylijäävä eristemateriaali kierrätetään uudelleen, ja se saa uuden elämän puhallusvillana. Pakkausvaiheessa ISOVER-eristeistä puristetaan ilma pois 1/4 osaan alkuperäisestä koosta. Näin tilaa säästyy koko logistiikkaketjussa, ja vuoden aikana säästyy jopa 5200 rekkakuormaa. ISOVER-eristeet säästävät käyttöikänsä aikana energiaa 200 kertaa niin paljon, kuin niiden valmistamiseen on käytetty. Eristämällä voit siis todellakin vaikuttaa!

 

Ympäristöystävällisyys on yksi Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n arvoista. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on sertifioitu standardin ISO 14001 mukaan.

Tehokas lämmöneristys säästää luonnonvaroja, sekä luontoa tulevia sukupolvia varten vähentämällä rakennuksen energian kulutusta ja tätä kautta syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Myös tuotantoprosessin aiheuttamat tuotantoriskit ja -kuormitukset pyritään minimoimaan. Ympäristövaikutukset on otettu huomioon tuotteiden raaka-ainevalinnoissa, tuotekehityksessä, valmistuksessa, kuljetuksissa, asentamisessa ja asumis- sekä uudelleenkäytössä. Ympäristön tilaa seurataan ja mitataan aktiivisesti.

Pääraaka-aineena kierrätyslasi

Kierrätyslasi on ollut tuotteiden pääraaka-aine jo vuodesta 1983 lähtien. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy on Suomen suurin kierrätyslasin käyttäjä. Lasivillan valmistuksessa käytetyistä raaka-aineista keskimäärin 80 % on kierrätyslasia.

Energia

Energiaa käytetään raaka-aineiden sulattamiseen, kuidutukseen ja sideaineen kypsytykseen. Energian käyttöä on tehostettu uusimalla laitteistoa sekä parantamalla tuotantotehokkuutta tehtailla.

Lämmitysenergian tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja ja saastuttaa ympäristöä. Lämpöeristeen valmistukseen tarvittava energiamäärä säästetään nopeasti rakennuksen lämmitysenergian tarpeen vähentyessä. Jos lämpöeristeet olisivat kaksi kertaa nykyistä paksumpina kerroksina, luontoa säästyisi ja lämmityskustannukset putoaisivat huomattavasti. Säästö olisi merkittävä myös kansantaloudellisesti.

Tuotantolaitoksilla tutkitaan jatkuvasti mahdollisuuksia siirtyä käyttämää uusiutuvia tai puhtaampia energiamuotoja. Hyvinkäällä siirryttiin vuonna 2009 käyttämään maakaasua trukkien polttoaineena.  Maakaasun avulla trukkien päästöt pienenevät ja niiden pienempi melutaso parantaa käyttömukavuutta. Forssassa korvattiin 2010 osa tehtaan käyttämästä nestekaasusta biokaasulla. Biokaasu on uusiutuva energiamuoto, jonka avulla pienennetään tehtaan ympäristövaikutuksia mm. CO2-päästöjen muodossa.

Jätteet

Toimipisteissä syntyvän jätteen määrää seurataan kuukausittain ja tavoitteena on kaatopaikalle menevän jätteen määrän minimoiminen. Tärkeä osan tämän tavoitteen onnistumisessa on jätteiden lajittelulla. Tehokkaan lajittelun avulla mahdollisimman suuri osa syntyvästä jätteestä voidaan kierrättää tai jatkojalostaa energiaksi.

Veden käyttö

Tuotteiden valmistuksessa vettä tarvitaan pääasiassa sideaineen laimentamiseen, laitteiden ja prosessin jäähdytykseen sekä kaasu-, että prosessipesuihin. Prosessivesi puhdistetaan tehtaiden omissa puhdistuslaitoksissa ja käytetään uudelleen, joten tuotteiden valmistus ei aiheuta kuormitusta vesistöihin tai vesienpuhdistuslaitoksille.

Päästöt ilmaan ja maaperään

Tehtaiden toiminnasta aiheutuvia päästöjä pyritään minimoimaan käyttämällä EU:n määrittelemää parasta mahdollista tekniikkaa (BAT). Tämä tarkoittaa sitä että kaikki piippuun johdettavat kaasut pestään ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Piippukaasuista suoritetaan mittauksia vuosittain riippumattoman tahon toimesta ja mittaustulokset toimitetaan ympäristöviranomaisille.

Maaperän likaavien päästöjen riskiä on pienennetty vähentämällä tehtailla varastoitavien kemikaalien määrää. Tämän toiminnan ansiosta Turvatekniikan Keskus (TUKES) alensi vuonna 2009 Hyvinkään tehtaan kemikaaliriskiluokitusta. Kaikki tehtailla tapahtuva kemikaalien varastointi ja käsittely tapahtuu suoja-altaiden päällä, mikä estää vähäistenkin kemikaalimäärien pääsyn maaperää. Tehdasalueiden pohjaveden laatua tarkkaillaan vuosittain ja mittausraportit toimitetaan ympäristöviranomaisille.

Pakkaus ja kuljetukset

Pakkaamisessa hyödynnetään pakkaustekniikkaa, joka mahdollistaa tuotteen puristamisen noin yhteen neljäsosaan eristeen alkuperäisestä tilavuudesta. Tämä vähentää kuljetuskaluston tarvetta ja kuljetuksista aiheutuvaa ympäristörasitusta. Tehokas pakkaustekniikka vähentää myös pakkausmateriaalin ja kuljetuslavojen tarvetta. Käytettävät pakkausmateriaalit ovat kierrätettäviä ja poltettavia.

Viimeisimmät artikkelit

Kategoriat