Kuukausi: tammikuu 2017

Viikonloppu sähköjen ja paneloinnin parissa

EnergiatehokkuusRakennustyöt

Viime viikonloppu meni pääasiassa sähköjen ja panelointien lisäämiseen. Selvitystyöt kohdistuvat tulevina viikonloppuina ilmalämpöpumppuun, takkaan ja valaistusjärjestelmiin. Tosi mielenkiintoisia älyjärjestelmiä on nykyään saatavilla. Laitteiden ohjausta voi tehdä etänä omalla mobiililaitteella. Tosi kätevää oli sitten kyseessä koti tai loma-asunto.

Ryhmäkeskus tuli paikoilleen…

ja paneloituina on jo muutama seinä.

Formaldehydipohjaiset lisäaineet ulko-ovissa

JoutsenmerkkiLaadunvarmistusLuontoMateriaalivalmistajatTuotteet

Olen selvitellyt ulko-ovien HDF-levyjen formaldehydipohjaisten lisäaineiden määrää, sillä olen havainnut haastavaksi löytyy sopivaa hdf-pintaista ulko-ovea, joka täyttäisi Joutsenmerkin vaatimuksen.

Euroboard tuo Suomeen HDF-levyjä, joita kaikki suomalaiset ovivalmistajat käyttävät. Euroboardista vastattiin, että levyjä valmistaa Euroopassa kaksi valmistajaa: Lesonit Sloveniassa ja Finsa Espanjassa. Lisäksi on joku saksalainen valmistaja, joka tekee levyjä samoilla spekseillä kuin espanjalaiset. Kaikilla levyt täyttävät E1-standardin. Levyissä on kuitenkin formaldehydipohjaisia lisäaineita mukana mm. säänkestävyyden parantamiseksi. Euroboardista ei osattu sanoa, että onko edes olemassa valmistajaa, jolla olisi valikoimissa oviin sopivaa hdf-levyä, jossa formaldehydipohjaisia lisäaineita olisi alle 3 %, joka on Joutsenmerkin vaatimus. Epäilivät, että ei ole. Sloveniassa ja Espanjassa valmistetuissa levyissä on 20-22 %. E1-standardi täyttyy ja kannustinta parempaan/terveellisempään laatuun ei ole. Tai on, mikäli valmistajilla olisi tavoitteena Joutsenmerkin vaatimuksiin vastaaminen.

Kaskipuun Sompio-ovi kiinnostaisi, mutta saa nähdä päästäänkö vaatimuksiin. Onkohan kaikissa hdf-pintaisissa ovissa liikaa formaldehydiä? Jäljelle jäävät kunnon puusta tehdyt ovet. Tai sitten metallista ja lasista, mutta eivät ne oikein tähän kohteeseen istu.

 

PILP

EnergiatehokkuusSisäilma

Meillä ei ollut ajatusta laittaa PILPiä (poistoilmalämpöpumppu). Selvitin kuitenkin senkin vaihtoehdon. Mökeissä tyypillisin ratkaisu (ei välttämättä paras) on sähkö + ilmalämpöpumppu. Tätä ajattelimme, mutta mikäli vedotaan energialaskentaan, se on lähellä mahdotonta. Energiamuodon kerroin on huono sähkölle. Joutsenmerkin vaatimus on B energialuokka. Se on mökille kova vaatimus. Ei mielestäni kova vaatimus omakotitalolle, mutta mökille kyllä.

Kävin energiakonsultin kanssa puhelimitse läpi eri vaihtoehtoja ja hän sanoi, että poistoilmalämpöpumpulla päästään kyllä B energialuokkaan, mutta energiankulutus kasvaa kuitenkin merkittävästi.

Tarkoituksemme oli pitää +10-asteen sisälämpötilaa lämmityskaudella. PILPin kompressori ei toimi alla 16-asteen lämpötilassa. Tällöin se alkaa käyttää sähkövastusta. Lisäksi PILP on parhaimmillaan, kun rakennukseen syntyy ”ylimääräistä” lämpöä ihmisistä, kodinkoneista, valaistuksesta tms.

Poissa ollessamme näitä ei synny, joten siinäkään mielessä PILP ei ole hyvä vaihtoehto.

Yhteenvetona: mökkiin PILP ei ole hyvä vaihtoehto. MUTTA, mikäli mökki onkin ns. kakkosasunto ja sisälämpötila jatkuvasti siellä +20-asteen nurkilla, sitten PILP on jees.

Ajattelin vielä konsultoida muutamaa rakennusfysiikan ihmistä, jotta saisin varmuuden mökin järkevästä sisälämpötilasta lämmityskaudella. Osa tutkijoista on ollut viime aikoina sitä mieltä, että kaikki lämmitys on energiahukkaa. Toki näin, mutta plussan puolella aion joka tapauksessa pitää. Onko sitten +5 vai +10 vai +17 vakiolämpö rakenteiden kannalta parempi?

Mikäli vesiputkien jäätymisestä ei ole ongelmaa ja haluaa pitää rakenteet kuivina, energiansäästöä saa pitämällä peruslämmitystä. Tämä tarkoittaa sitä, että sisällä pidetään koko lämmityskauden ajan vaikka 5-astetta lämpimämpää kuin ulkona: jos ulkona on -20 pakkasta, sisällä olisi -15 pakkasta eli kuitenkin lämpimämpää kuin ulkona. Onkohan kukaan kokeillut tällaista ja millä seurauksin? Teoriassa lämpövirta pitää rakenteet kuivina ja ei kulu paljon energiaa. Teoriassa teoria toimii, käytännössä aina ei.

 

Viemäröinnin linjat

Rakennustyöt

Rossipohjan alle tulevat viemäriputkien linjat tulivat kuntoon viime viikonloppuna. Parin asteen pakkasessa oli ihan mukava touhuta rossipohjassa. Kannakointia pitää vielä parantaa ja sitten laittaa eristeet, niin ollaan pohjaviemäröinnin kanssa voiton puolella. Rakennuksen ulkopuolella 110-putki täytyy johtaa vielä lokasäiliöön ja 75:n putki omaan pienempään säiliöön. Molemmille säiliöille on kuopat valmiina, mutta odotellaan, että lumi ja jää häviävät niistä keväällä.

Hiukan oli talon itäkulmalta tullut kalliota pitkin vettä ryömintätilaan. Täytyy koittaa kesällä pietä kallion ja sokkelin liitosta, betonoida umpeen rossipohjan monttuja ja ohjata vesiä rakennuksen ohi. Tuuletusluukkuja on onneksi aika reippaasti joka puolella ja ryömintätilassa on korkeuttakin 800-1300 mm. Eristettäkin tuli pistettyä sokkelin sisäpintaan, mutta kallio on ainakin vielä eristämättä. Täytyy katsoa tarviiko siihen lisätä esim. lecasoraa. Tulevat vuodet näyttävät, miten tuo pohja toimii.

Paneelia paikoilleen

Rakennustyöt

Tilat alkavat mukavasti muotoutua, kun asensimme väliseiniin paneeleita. Paneelit olivat Wicco-valmispaneeleita, 15*120 sts-profiilia, 4 mm uralla ja valmiiksi valkoiseksi käsiteltyjä. Paneelien puutavaraa koskee samat vaatimukset kuin puutavaraa yleensäkin: Yli 70 % sertifioitua ja jäljitettävyys. Lisäksi maalien säilöntäaineille on omat vaatimuksensa. Sain kuitenkin paneelien toimittajalta kaikki Joutsenmerkin vaatimat dokumentit ja käyttöturvallisuustiedotteet nopeasti. Pahoittelin aiheuttamaani vaivaa, mutta oli kuulemma ihan mukavaa vaihtelua ja opettavaista, kun joku kyselee muutakin kuin pelkästään perus tarjouksia.

Otsalampun valossa hämärähommia. Viiden jälkeen on jo aika pimeää, mutta valoa kohti mennään. Tänään oli 7 astetta pakkasta.

Alapohja ja yläpohjakin eristetty – Puhallusvillaa yläpohjaan

MateriaalivalmistajatRakennustyöt

Joulun välipäivinä tuli asennettua loput alapohjan tuulensuojalevyt 30 mm (Isover RKL-31) ja niiden päälle kaksi kerrosta 150 mm paksua levyvillaa (Isover KL33). Alapohjan eristys siis kunnossa.

Tammikuun alkuun saimme puhallusvillaparivaljakon asentamaan puhallusvillan yläpohjaan. Sitä tuli reilu 500 mm:n kerros ympäriinsä, vinoille osille reilusti enemmänkin.

Isoverin uudehkossa InsulSafe puhallusvillaeristeessä on se hyvä puoli, että se ei juurikaan pölynnyt. Ainoa pöly tuli siitä, kun puhallus nostattaa muun rakennuspölyn pinnoilta ilmaan.

Nyt on ulkovaipan eristeet asennettu. Väliseinien ja välipohjan kaikua vaimentamaan tulee sitten myöhemmin vielä 50 mm kerros levyvillaa.

Viimeisimmät artikkelit

Kategoriat