Miksi kehittää rakennusmateriaaleja – ja rakennusalaa?

LuontoMateriaalivalmistajatVihreä elämäntapa

M1-päästöluokitus on ollut hyvä ”keksintö” noin 20 vuotta sitten. Se on edistänyt materiaalien kehittämistä ja päästöjen minimoimista. Nyt merkki on jo tuhansilla tuotteilla. Toisaalta herää kysymys, että miten saisi materiaalien valmistajat viemään tuotteitaan vielä terveellisempään ja ympäristöystävällisempään suuntaan?

Se, että rakennustuotteilta vaaditaan päästöjen suhteen jokin perustaso, on hyvä lähtökohta. Sitten tulevat erilaiset vapaaehtoiset merkinnät kuten M1 tai Joutsenmerkki.

Rakennustuotteissa keikutaan usein terveellisyyden ja turvallisuuden välimaastossa: esimerkiksi paloturvallisuutta saadaan parannettua aineilla, jotka ovat sitten taas terveydelle haitallisia. Kumpaa sitten arvostaa enemmän? Tai sulkeeko toinen toisen pois?

Varmaa on, että tuotekehitys vaatii yrityksiltä resursseja. Sopivien raaka-aineyhdistelmien löytäminen, testaaminen, sertifiointi ja uuden tuotteen markkinoiminen kuluttajille ei ole ihan ilmaista. Kuka tähän pystyy? No, suuryrityksille tämä on arkipäivää. Pitäisikö siis niillä olla enemmän vastuuta terveellisen asumisen ja rakentamisen edistämisessä? Toisaalta yksittäiselle yritykselle uuden tuotteen lanseeraaminen on aikamoinen ponnistus kuten edellä todettiin. Suomessa rakennusala on konservatiivinen ja siellä suhtaudutaan helposti varauksella uusiin tuotteisiin, joista ei ole tietenkään pitkäaikaista kokemusta kertynyt. Tässä taustalla on ajatus, että uudet hömpötykset saattavat johtaa home- ja kosteusvaurioihin.

Yksi hyvä idea vaikuttaa materiaalien päästöttömyyden kehittymiseen on esimerkiksi kaupunkien hankintojen pisteyttäminen. Kun kaupunki kilpailuttaa ja tekee hankintoja, vähäpäästöisyydestä saa pisteitä. Tämä pistää tuotteiden toimittajat ja valmistajat miettimään, miten saada oma tuote kilpailijaa terveellisemmäksi.

Millaisen tuotteen itse valitsisit, mikäli hyllyssä on kaksi vaihtoehtoa samaan hintaan: A on 20 % vähäpäästöisempi kuin B, ja B puolestaan 20 % paloturvallisempi tai helpommin puhdistettava?

Teknisesti ihmiskunta pystyy varmasti toteuttamaan terveellisempiä tuotteita. Kestää jonkin aikaa, että opimme ja haluamme pois vanhasta totutusta tavasta. Siihen tarvitaan tietoa ja tietoisuuden lisäämistä. Niin kauan ollaan tyytyväisiä, kun paremmasta ei ole tietoa. Perus kuluttaja ostaa sitä mitä muutkin, ja sitä mitä on tottunut ja on tarjolla. Pitäisikö pyytää enemmän?

Rakennusalalle kaivataan uutta draivia. Kuka siitä ottaa vastuun? Voisiko päättää, että lähdetään yhdessä kehittämään alaa suurella joukolla? Yksittäisten yritysten tuotekehittäminen on hidasta ja vaatii paukkuja, mutta mitä jos ratkaisuja tähän haettaisiinkin yhteistoiminnallisesti? Muun muassa home- ja kosteustalkoot olivat hyvä hanke. Hankkeessa tunnistettiin monia pullonkauloja ja tehtiin useita suosituksia useiden toimijoiden kanssa yhdessä. Nyt voisi katsoa laajemmin kauemmas tulevaisuuteen ja nostaa rakennusalan vetovoimaisuutta, imagoa jne. yhteistoiminnalla. Vastakkainasetteluista ei ole juurikaan hyötyä. Päinvastoin. Ne hidastavat kehittymistä ja innovaatioiden syntymistä. Vastakkainasettelu on 80-lukua! Rakennusala pitäisi tuoda tähän päivään ja nyt aika on siihen oikea.

Suomessa on valtavan hyvää osaamista rakennusalalla, mutta joku tökkii. Meitä sanotaan vanhanaikaisiksi. Sitten meitä verrataan ICT-alaan, jossa tempo on aivan eri luokkaa. Aistin kuitenkin muutosta rakennusalan kulttuuriin, koska muun muassa nuorissa on nähtävissä tähän merkkejä. Ääriesimerkkinä vaikka jääkiekkoilija Patrik Laine: kaveri on nuoresta iästään huolimatta tai siitä johtuen todellinen virtuoosi, rento, ei pelkää virheitä ja painaa menemään intohimolla. Samaa toivon rakennusalan ammattilaiseltakin. Tosin pakko ei ole olla nuori.

 

Previous
Joutsenmökki mediassa
Next
Terassin alakatto paneloitu

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät artikkelit

Kategoriat